Tammikuu on siis ollut tipaton. Siitäkin huolimatta, että se on musta alkkisten hommaa. Lasia punaviiniä on ollut häivähtävästi ikävä. Onneks alkoholin ajatteleminen ei kuitenkaan ole ollut kiellettyä.

Tammikuu tuntuu tuollain yleisesti olevan alkoholista puhdistumisen kuukausi ja uuden elämän alku. En ole tehnyt uuden vuoden lupausta tai ei tunnu, että pöytä olisi pyyhkäisty puhtaaksi ja aloittaisi nollasta ilman menneisyyttä. Haluaako joku oikeasti edes sitä? Mun vuoden eka päivä oli lähes yhtä arkinen kuin viimeinenkin. Kello soi aamulla 6.50 ja töihin piti mennä ja niin edelleen. No pikaisesti huomioitiin vuoden vahtuminen, tinasin myös illalla pitkästä aikaa (sain linnan vallihaudalla!) ja rakettien paukkuessa uljaimmin taivaalla palasin kotiin. Ehkä mä sitä valomerta katsoessa tunsin pientä haikeutta mennyttä aikaa kohtaan. Silloin sitä miettii, että taas on yksi vuosi aikaa mennyt. Ei mainitavia high lightseja omalta osalta menneeltä vuodelta. Mutta voin kiteyttää, että se oli hyvä. Tai suomalaisittain voisi sanoa, että huonompiakin on ollut!

Vuosi on pitkä aika. On ihan okei tehdä joku suuri päätös yhtä lailla vaikka keväällä tai joulukuun alussa. Itse asiassa lupaus-juttu on ajatuksena hyvä, käydä mielessä things to do-listaa ja jos se uusi vuosi on hyvä hetki aloittaa, se suotakoon. Muuten vuodenvaihteen logiikka ajankohtana vain tuntuu vähän samalta kuin että alottaisi maanantaina laihiksen, se menisi pilalle tiistaina ja päättäisi palata ruotuun taas vasta seuraavana maanantaina. Kunnes tulisi taas tiistai... Mutta ne lupaukset. "Lupaan kuntoilla enemmän, aloittaa uuden harrastuksen, käydä matkalla.." No joo. Anteeks vaan, mutta noista sanoisiin boooriiing. Jossain luin, että joku aikoi kokeilla jotain uutta tänä vuonna. Vaikka sitä ei oltu kummemmin tarkennettu, fanitin ajatusta. Hiljaa mielessäni toivoin, että joku aikoo astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja olla rohkea. Se on aina hatun noston arvoinen teko. Mun täytyis tehdä samaa. Vuoden vaihtumiseen liittymättä mulla on ollut jonkin aikaa ajatus, että kaipaisin jotain uutta. Mutta niin hullulta kuin se kuulostaakin, en tiedä mitä. Kerrassaan tyhmä epäselvä tunne...  Ja ongelma, minkä voi vain itse ratkaista.

Mutta vaikka tammikuu on ollut tipaton, se on ollut vahvasti samalla "tipallinen tammikuu". Facessa on ryhmä, jossa kannustetiin valtaisasti veden juontiin. Lähdin mukaan hyvän asian puolesta. Kai sekin on ollut sitten lupaus ja taisin kuitenkin siihen vähän sortua.