Aina kysytään. Jos olet yksin, miksi olet sinkku? Olet jonkun kanssa, milloin menette naimisiin? Olette naimisissa, milloin tulee lapsia? Olen siis sinkku.

Aina ei tiedä, mitä kysyy. Elämän suuriin iloihin voi liittyä elämän suurimpia kaipuita. Täydellisiä mallisuorituksia asioiden oikeasta etenemisestä on niin vähän itsekkään nimetä, että olen yrittänyt luopua aikatauluttamasta elämää. Johonkin voi vaikutta itse, kaikkeen ei. En osaa sanoa, miksi olen sinkku. Olen kuitenkin niin sinkku, että vihaan koko sanaa. Olen muuten siis yleisestä elämän aikataulusta, josta yritän luopua, pahasti jäljessä.

Kun on vakiinnuttu, lapsia odotetaan, toivotaan ja niiden tulosta kysellään. Ja kun vastaaja odottaa ja toivoo jopa enemmän, eikä asiassa ole kuitenkaan onnistuttu, mitä kysymyksellä on aiheutettu? Kun on sinkku, eikä ketään löydy rinnalle vaikka kuinka toivoisi, kysykää joo vain ja kääntäkää puukkoa. Oma valintahan tämä on olla löytämättä ketään, my ass. En osaa sanoa, miltä lapsettomasta suhteessa olevasta ihmisestä kysellessä tuntuu, mutta jotainhan omastakin elämästäni puuttuu. Eikä sen tivaaminen juurikaan mieltä ylennä.

Jos pariskunta kertoo toivovansa kyllä lasta, mutta sitä ei ole vielä ilmaantunut, asiaa ei tivata sen enempää. Mutta jos sinkkuna haluat miehen, eikä sitä ole, olet nirso. Todellakin liian vaativa. Tai muuten vain sitten jotenki viallinen. Ota nyt joku? Hemmetti moniko kuvailee toista puolikastaan, että "otin nyt jonkun"? Asiaa sivuten on laulettu "tuo mies ei ole se oikea, mut ei se ole se vääräkään". Joo ei näin. Kukaan ei kyllä ole täydellinen, en etsi sitä yhtä ja oikeaa, mutta tarvisin yhden itselleni sopivan. Käykö? Mielestäni ei mitenkään nirsosti ajateltu. Ei vain perkele natsaa!

On olemassa ihmisiä, joka ovat sinkkuja vapaasta valinnastaan. Ei multa mitään pois. On myös meitä, jotka eivät. Itseni lisäksi tunnen muitakin kivoja sinkkuja, mutta ei se ole riittävä kriteeri tässä haussa. Joten antakaa nyt vähän yleistä armoa kyssäreiden kanssa, jooko? Kuitenkin yritän!!!