imagesTQ5L91C7.jpg

 

Olen miettinyt niinkin pöhköä asiaa ensitapaamisen yhteydessä, kun antamista. Että voiko sitten havaittuaan sitä sähköä ilmassa kimpassa hypätä heti vällyjen väliin? Enkä tarkoita vain nukkumista.. Onko se väärin?

Pitääkö odottaa sinne kolmansiin reffeihin, ennen kuin voi pelehtiä? Ennemmin vai myöhemmin? En ole oikeastaan koskaan ennen asiaa sen enempää pohtinut. Tai edes välittänyt, jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Mutta vähän vahingossa olen törmännyt muutaman kerran lähiaikoina sellaiseen ajatteluun mieheltä, että jos nainen antaa heti, ei jatkoon. Silloin on ilmeisesti jotenkin horahtava, ei vakimateriaalia. Jotenkin näen tässä ensimmäisen ristiriidan. Kukaan tuskin "antaa" ilman, että joku "ottaa", eikö? Sanoisin, että hyvinkin tekopyhää. Toisaalta jos vähän yrittää vihjailla (tai vaikka vähän yrittää) ilman, että mitään tapahtuu, onko se sama synti? Kuinka monesti olette kuulleet naisten puhuvan miehestä, että jos mies antaa heti ensimmäisellä kerralla, ei jatkoon?  Lisätietona sen verran omakohtaista tilastotietoa, että kun mies on ollut omassa sängyssä ensimmäistä kertaa (tässä kohtaa oikein sit muistelin hetken..), aika vähemmistö heistä on jättänyt yrittämättä. Se on sitten ilmeisesti hyväksyttävämpää yrittää, jos on mies. Ei niin horoa. Vai onko se miesten tapa testata naista? "Pakko yrittää vongata, mutta toivottavasti tyttö ei anna.." As if.

Kesällä tapasin kivan miehen. Piiiitkästä aikaa (oikeesti) oli sitä sähköä ilmassa, mikä sai hänet heti erottumaan. Täysin tavoistani poiketen kun piti lähteä kysyin, lähteekö hän mukaan. Lähti. Aamulla palautin, pidettiin yhteyttä ja oli tarkoitus nähdä uudestaan. En mitään hetken hupia tavatessa ajatellutkaan, mutta siinä vain aika loppui kesken. Siksi tein salamapäätöksen ja pyysin. Pidettiin yhteyttä, mutta jotenkin sitten vaan pidettiin yhteyttä. Alku oli ehkä tavallaan räväkkä (?).  Kuukauden "penpal"-fiiliksen jälkeen tietoisesti lopetin pitämästä yhteyttä. Elämä joskus on, eikä asiat aina pohtimalla parane, mutta olinko nyt sitten se horo? Ihan kamala sana, muuten.. Ehkä annoin itsestäni väärän kuvan? Eihän tämä mies minua tuntematta voinut tietää, etten ollut koskaan ennen tehnyt niin. Tai että ennen häntä olin ollut ilman miestä niin kauan, etten edes ystäville olisi sitä kehdannut sanoa ääneen. Vaikka tietäähän ne..

Ihan niin miehissä kuin naisissakin on olemassa heitä, jotka eivät ole kovin tarkkoja tavarastaan. Ehkä se tyyppi on helppo linkittää ihmiseen, joka antaa heti. Myönnän, menin googlaamaan aihetta löytääkseni asiaan eri näkökulmia. Seksologi oli asiasta sitä mieltä, että kannattaa odottaa, koska muuten saattaa tykästyä toiseen ihmiseen enemmän seksin kuin tunteiden ja ajatusmaailman kautta. Joo, samaa mieltä. Sitten oli loputtomasti keskusteluja ja kyselyitä, puolesta ja vastaan. On järkevää odottaa ja tutustua toiseen. Mutta jos tuntuu siltä, miksi ei. Asiaa pohdittua tai googlattua en edelleenkään mitenkään raskauttavasti ole asiasta kumpaakaan mieltä. Odotamalla vältän varmasti antamasta itsestäni väärän kuvan. Mutta näen, ettei se ole vain mun asia välttää tuota väärinkäsitystä. En olisi kuitenkaan yksin sitä väärää kuvaa tekemässä.